Hanke | Saamen kielten etäopetus

Saamen kielten etäopetushanke

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ

Sääʹmǩiõli ougglõsõhttvuõđid äuʹǩǩeei mättʼtõõzz pilotthaʹŋǩǩõs

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta

Hanke suomeksi

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävä opetuspilotti on Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima hanke, jonka toteutusaika on 1.8.2018–31.8.2023. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankkeen neljäntenä lukuvuonna 2021–2022 saamen kielten (inarin-, koltan- ja pohjoissaamen) etävälitteistä opetusta annetaan saamelaisalueen kuntien ulkopuolelle kaksi viikkotuntia noin 150 oppilaalle ja opiskelijalle yhteensä 90 eri koulusta. Hankkeessa annettava opetus on perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää saamen kielten opetusta, ja opetukseen voivat tulla mukaan myös esiopetuksen oppilaat. Heidän opetuksessa painottuu leikki ja toiminnallisuus. Hankkeeseen on palkattu kaksi päätoimista tuntiopettajaa inarin- ja pohjoissaameen sekä sivutoimiset tuntiopettajat pohjois- ja koltansaameen.

Hankkeen päämääränä on saattaa yhä useampi saamelaistaustainen oppilas saamen opetuksen piiriin etäyhteyksiä käyttäen sekä luoda saatujen tulosten ja kokemusten kautta edellytykset saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen vakinaistamiselle valtakunnallisesti.

Saamen kielten opetukseen liittyy monenlaisia haasteita, ja uusia, etäyhteyksiä hyödyntäviä menetelmiä on syytä kehittää, jotta laadukasta opetusta voidaan jatkossa tarjota yhä laajemmalla alueella asuvalle saamelaisväestölle. Saamelaisopetuksen resursseja on hajallaan ympäri maata, ja niiden koordinointi ja tarvealueille ohjaaminen on erityisen tärkeää, jotta varmistetaan oikeus kielen oppimiseen ja mahdollisuus saada jatkossakin saamenkielisiä työntekijöitä ja toimijoita yhteisöön.

Hanke pohjoissaameksi

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta lea prošeakta, man jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Prošeavtta ollašuhttináigi lea 1.8.2018–31.8.2023, ja dan ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.

Prošeavtta ulbmilin lea čielggadit sámegielaid oahpahusa dárbbu ja dili sámiid ruovttuguovllu olggobealde, sámegielaid gáiddusoahpahusa pedagogalaš ja teknihkalaš čovdosiid, čállit gáiddusoahpahussii heivvolaš oahppoplána guđege sámegiela várás ja addit sihke vuođđooahpahusa ohppiide ja logahaga studeanttaide sámegiela oahpahusa fierpmis.

Lohkanjagi 2022–2023 prošeavttas fállojuvvo sámegielaid (anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela) gáiddusoahpahus sámeguovllu olggobealgielddaide guokte vahkkodiimmu sullii 150 oahppái ja studentii 90 iešguđet skuvllas. Dát oahpahus lea vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti sámegiela oahpahus. Prošeavtta loahpalaš mihttomearrin lea láhčit sámegiela oahpahusa gáiddusoahpahussan nu máŋga sámeoahppái go vejolaš ja dán lassin prošeavtta vásáhusaid vuođul hukset eavttuid sámegielaid gáiddusoahpahusa stáđásmahttimii.

Sámegielaid oahpahussii laktásit iešguđegelágan hástalusat. Ođđa gáiddusoahpahusvugiid berre almmatge ovddidit, vai kvalitehtalaš oahpahusa lea vejolaš fállat maiddái boahtteáigge sámi álbmogii, mii lea ásaiduvvan Suomas ain viidát. Sámeoahpahusa resurssat leat bieđgguid miehtá riikka, ja daid koordineren ja čujuheapmi guovlluide, main oahpahus dárbbašuvvo, lea erenomáš dehálaš. Dáinna ládje sihkkarastojuvvo vuoigatvuohta giela oahppamii ja vejolašvuohta oažžut sámegielat bargiid ja doaibmiid servošii maiddái boahtteáigge.

Hanke inarinsaameksi

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ lii haahâ, mon joođeet Ucjuuvâ kieldâ já koordinist Sämitigge. Haavâ olášuttemäigi lii 1.8.2018–31.8.2023 já tom ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö.

Haavâ ulmen lii karttiđ sämikielâi máttááttâs táárbu já tile sämmilij päikkikuávlu ulguubeln, sämikielâi káidusmáttááttâs pedagoglijd já teknisijd čuávdusijd, čäälliđ káidusmáttááttâsân hiäivulii máttááttâsvuávám jieškote-uv sämikielâ várás já adeliđ sehe vuáđumáttááttâs uáppeid já luvâttuv uáppeid sämikielâ máttááttâs viermist.

Luuhâmive 2022–2023 haavâst fálloo sämikielâi (anarâš-, nuorttâlâš- já orjâlâškielâ) káidusmáttááttâs sämikuávlu ulguupele kieldáid kyehti okkotijme. Taat máttááttâs lii vuáđumáttááttâs já luvâttâhškovlim tievâsmittee sämikielâ máttááttâs. Haavâ lopâlâš mittomeerrin lii adeliđ sämikielâ máttááttâs káidusmáttááttâssân nuuvt maaŋgâ sämiuáppei ko máhđulâš já finniđ, haavâ puátusij já feeriimij vuáđuld, sämikielâi káidusmáttááttâs stäđisin oles Suomâst.

Sämikielâi máttááttâsân lahtâseh jieškote-uvláván hástuseh. Uđđâ káidusmáttááttâsvuovijd lii kuittâg pyeri ovdediđ, vâi kvaliteetlâš máttááttâs lii máhđulâš faallâđ meiddei puátteevuođâst säämi almugân, mii lii asâidum Suomân vijđáht. Sämimáttááttâs resurseh láá piäđgui miätá riijkâ, já tai koordinistem já čujottem kuávloid, main máttááttâs tarbâšuvvoo, lii eromâš tehálâš. Tain naalijn visásmittep vuoigâdvuođâ kielâ oppâmân já máhđulâšvuotâ uážžuđ sämikielâlijd pargeid já tuáimeid siärvusân meiddei puátteevuođâst.

Hankek koltansaameksi

Sääʹmǩiõli ougglõsõhttvuõđid äuʹǩǩeei mättʼtõõzz pilotthaʹŋǩǩõs

Sääʹmǩiõli ougglõsõhttvuõđid äuʹǩǩeei mättʼtõspilott lij Uccjooǥǥ kååʹdd jååʹđtem da Sääʹmteeʹǧǧ koordinâʹsttem haʹŋǩǩõs, tõn čõõđviikkâmäiʹǧǧ lij 1.8.2018–31.8.2023. Haʹŋǩǩõõzz teäʹǧǧad mättʼtõs- da kulttuurministeria.

Haʹŋǩǩõõzz täävtõssan lij seʹlvvted sääʹmǩiõli mättʼtõõzz tarbb da vueʹǩǩ sääʹmvuuʹd oouǥpeäʹlnn, õõuʹdeed sääʹmǩiõli ougglõsmättʼtõõzzid äuʹǩǩeei pedagooglaž da teknlaž čåuddsid, raajjad ougglõsmättʼtõʹsse ââʹnteei mättʼtõsplaan koonn-a sääʹmǩiõl mättʼtõõzz diõtt da uʹvdded vuâđđmättʼtõõzz škooulniiʹǩǩid da lookkjiškooul mättʼtõõttjid sääʹmǩiõli mättʼtõõzz sääiʹmest.

Lookkâmeeʹjj 2022–2023 haʹŋǩǩõõzzâst taʹrjjeet sääʹmǩiõli (aanar-, nuõrtt-, da tâʹvvsääʹmǩiõl) ougglõsmättʼtõõzz sääʹmvuuʹd oouǥpeäʹl kooʹddid kuõʹhtt neäʹttelčiâss. Tät mättʼtõs lij vuâđđmättʼtõs da lookkjiškooultõõzz tiuddeei sääʹmǩiõli mättʼtõs. Haʹŋǩǩõõzz loopplaž täävtõssân lij vuäǯǯad jäänmõõzz mieʹldd sääʹmǩiõl lookkjid ougglõsmättʼtõʹsse. Piijjâd ougglõsmättʼtõõzz pääiʹǩ vuåǯǯum puåđõõzzid sääʹmǩiõl ougglõsmättʼtõõzz äuʹǩǩeei mättʼtõõzz põõššinallšmen väʹlddkååʹddlanji.

Sääʹmǩiõli mättʼtummša õhttne määŋgnallšem vaʹǯǯtõõzz. Ođđ, ougglõsõhttvuõđid äuʹǩǩeei mõõntõõllmid lij pueʹrr õõuʹdeed, štõ puõʹttivuõđâst lij vuäittmõš taʹrjjeed vueʹǩǩeš mättʼtõõzz sääʹm-meeru pirr Lääʹddjânnam. Sääʹm-mättʼtõõzz resuurs lie peâđǥai pirr riikk, da tõõi koordinâʹsttem da ohjjummuš vuudid, koin mättʼtõs lij taarblaž lij samai vääžnai. Tän-nalla ainsmâʹtted vuõiggâdvuõđ ǩiõl mättjummša da vââjlažvuõđ vuäǯǯad sääʹmǩiõllsaž tuejjlaid da tuåimmjid õutstõʹsse puõʹttivuõđâst še.