Työntekijät
Pargeeh - Tuâjjtuejjeei - Bargit

Hanna_11.jpg
Hanna Helander
Hankepäällikkö (virkavapaalla 30.4.2022 asti), Utsjoen kunta

 

Mun lean Elle Biehtár Arvo Hanna. Barggan sámegielaid gáiddusoahpahusfidnus prošeaktahoavdan. Sirdásin bargui Ohcejohnjálmmi skuvllas rektora barggus. Lean studeren eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpaheaddjin Helssega universitehtas ja lean bargan oahpaheaddjin Helssegis vihtta jagi. Go orron Helssegis, ovddidin sámegielaid oahpaheapmi City-Sámi -searvvis. Dan bokte máŋga oahppi ja váhnema dán fitnus leatge jo munnje oahppásat. Lean oahpahallan davvisámegiela Oulu universitehtas Giellagas-instituhtas ja Sámi Allaskuvllas. Čálán maid nákkosgirjji Giellagas-instituhttii máinnasárbevierru geavaheamis sámi bajásgeassimis. Lea illu bargagoahtit dan dehálaš fitnus, mii dahká vejolažžan lohkat sámegiela vuođđoskuvllas ja logahagas miehtá Suoma.

Olen Hanna Helander ja työskentelen saamen kielten etäopetushankkeessa projektipäällikkönä. Siirryin tehtävään Utsjokisuun koulun rehtorin tehtävistä. Tällä hetkellä asun Inarissa. Olen valmistunut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi Helsingin yliopistossa ja työskentelin opettajana Helsingissä viisi vuotta.  Helsingissä asuessani edistin saamen opetuksen asioita City-Sámit ry:n kautta, joten moni hankkeessa opiskeleva oppilas ja vanhempi ovatkin jo tuttuja niiltä ajoilta. Olen opiskellut pohjoissaamea Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa ja Sámi Allaskuvlassa. Teen myös väitöskirjaa tarinankerronnasta saamelaisessa kasvatuksessa Giellagas-instituuttiin. On ilo aloittaa tässä tärkeässä hankkeessa, joka mahdollistaa saamen kielten opiskelun perusopetuksessa ja lukiossa koko Suomessa.

IMG_1549.JPG
Anni-Sofia Niittyvuopio
Hankepäällikkö, Utsjoen kunta

 

Lean Sofe Hánssa Sampo Ánne- Sofe Niittyvuopio Gáregasnjárggas ja barggan giđa fitnohoavdan. Bargen čavčča fitnu koordináhtorin. Lean lohkan ekonomiija merkoman ja bargan ovdal ovdamearkka dihte Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa buvttadeaddjin. Skuvlenáššiin lean bargan Sámedikki nuoraidráđi bokte, gos lean beassan oahpásmuvvat maid skuvlen- ja oahpomateriáladoaimmahaga bargui ja bargat Dihtosis-fitnuin, gos lasihit váldoálbmogiin mánáid ja nuoraid dieđuid sápmelaččain. Lean maid lohkan ovdamearkka dihte sámepedagogihka. Lean ilus go beasan bargat ná dehálaš fitnus!

Olen Anni-Sofia Niittyvuopio Karigasniemeltä ja työskentelen kevään hankepäällikkönä. Syksyn työskentelin hankkeen koordinaattorina. Koulutukseltani olen taloushallinnon merkonomi ja olen työskennellyt aikaisemmin muun muassa Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuottajana. Koulutusasioiden parissa olen työskennellyt Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto kautta, missä olen päässyt tutustumaan myös koulutus- ja oppimateriaalitoimiston toimintaan ja työskentelemään saamelaistietoutta jakavan Dihtosis-hankkeen parissa. Olen myös opiskellut muun muassa saamenpedagogiikkaa. Olen innoissani, että pääsen työskentelemään näin tärkeä hankkeen parissa!

Arla_Magga
Arla Magga
Hankekoordinaattori, Saamelaiskäräjät

Mun lean Guhtur Jovnna Seija Arla. Lean Anáris eret ja ássan maŋimus gávcci jagi Oulus. Lean studeren Oulu universitehta Giellagas-instituhtas váldoávnnasin davvisámegiella ja čađahan davvisámegiela eatnigiela ja girjjálašvuođa ávnnasoahpaheaddjeoahpuid. Jođán Anáris dávjá bargguid ja iešguđegelágan dáhpáhusaid dihte. In leat iešalddes goassege dovdan ahte livččen fárren doppe eret. Váldobarggu lassin barggan siidodoaibmasaš jorgaleaddjin. Astoáiggistan mun čuoiggan, murjen ja duddjostalan. Jáhkán ahte fárren ruovttoluotta davás lagamus jagiin.

Olen Arla Magga, kotoisin Inarista ja asunut viimeiset kahdeksan vuotta Oulussa. Olen opiskellut Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa pääaineenani pohjoissaamen kieli ja suorittanut pohjoissaamen äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnot. Kuljen Inarissa paljon töiden ja erilaisten tapahtumien takia. Henkinen välimatka kotiin on siten lyhyt, ja niin se taitaa olla usein pohjoisessa, missä vain kilometrit ovat pitkiä. Päätyöni ohessa teen sivutöitä pohjoissaamen kääntäjänä. Vapaa-ajallani hiihdän, marjastan ja opettelen käsitöiden tekoa. Uskon muuttavani takaisin pohjoiseen lähivuosina.

IMG_1543.JPG
Ulla Aikio-Puoskari
Koulutussihteeri, Saamelaiskäräjät

Lean Gáppe Piera Jovnna Ulla, eret Soađegili Vuohčus ja lean bargan Sámedikki skuvlenčállin ja jođihan dan skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga dan álggu, jagi 1997 rájes. Mu ruoktu lea Soađegili girkosiiddas ja bargosadji Anára Sajosis. Dát gáiddusfidnu lea áidnalunddot: rahpat dáinna vejolašvuođaid sámegielaid oahpahussii sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Mu bargguide dán fitnus gullet ee. oktavuođat Oahpahusráđđehussii ja Oahpahus- ja kulturministeriijai, maiguin ráđđádallat oahpahusa ruhtadeamis, láhkaásaheamis, oahppoplánas ja das, man láhkái sámegielaid gáiddusoahpahusa lea vejolaš oažžut bistevaš doaibman.

Olen Ulla Aikio-Puoskari, kotoisin Sodankylän Vuotsosta ja olen työskennellyt Saamelaiskäräjien koulutussihteerinä ja johtanut sen koulutus- ja oppimateriaalitoimistoa sen alusta alkaen, vuodesta 1997. Kotini on Sodankylän kirkonkylässä ja käyn töissä Inarin Sajoksessa. Tämä etähanke on aivan ainutlaatuinen: avaamme sen avulla mahdollisuuksia saamen kielten opetukselle kotiseutualueen kuntien ulkopuolella. Tehtäviini hankkeessa kuuluvat mm. yhteydet Opetushallitukseen ja Opetus- ja kulttuuriministeriöön, joiden kanssa neuvottelemme opetuksen rahoituksesta, lainsäädännöstä, opetussuunnitelmasta ja siitä, miten saamen kielten etäopetus saataisiin vakinaistettua.

IMG_1556.JPG
Henna Aikio
Inarinsaamen opettaja, päätoiminen (2018–)

 

Tiervâ! Mun lam Henna Aikio já aasâm Oulust. Must lii suotâs, ko puávtám máttááttiđ anarâškielâ sämikuávlu ulguubeln já ulguubel, ko mudoi kaavpugist iä lah nuuvt ennuv máhđulâsvuođah ovdediđ sämikielâ iäláskittem. Káidusmáttááttâs suápá máttáátteijei-uv! Ko áásá Sämikuávlu ulguubeln, lii tehálâš keččâđ já kuldâliđ sämiohjelmijd, vâi kulá kielâ jyehi peeivi. Luhhoost Yle Säämi fáálá uđđâsijd já párnáiohjelmijd Suomâ puoh kulmâ sämikielâin. Káidusmáttááttâsâst puoh pyeremus äšši lii tot, ete uccâ kielah finnejeh lase sárnoid! Ijjâ lii muu mielâst muččâdumos sääni. Iäččám lii Aanaar Ijjäävrist (Ijjâjäävrist) meddâl já tot lii munjin maailm tehálumoš päikki. Tonttáá must ij liččii anarâškielâgin!

Olen Henna Aikio ja asun Oulussa. Minusta on mukavaa, että voin opettaa saamea saamelaisalueen ulkopuolella ja ulkopuolelle, koska muuten kaupungissa ei ole paljon mahdollisuuksia edistää saamen kielen elvyttämistä. Etäopetus sopii opettajallekin! Kun asuu saamelaisalueen ulkopuolella, on tärkeää katsoa ja kuunnella ohjelmia saameksi, jotta kuulee kieltä päivittäin. Onneksi Yle Säämi tarjoaa uutisia ja lastenohjelmia kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Etäopetuksessa parasta on se, että pienet kielet saavat lisää puhujia.

Ijjâ (yö) on mielestäni kaunein sana. Isäni on Inarin Iijärveltä kotoisin ja se on minulle maailman tärkein paikka. Ilman sitä minulla ei olisi inarinsaamen kieltäkään.

Sirkka.JPG
Sirkka Sanila
Koltansaamen opettaja

 

Tiõrv! Muu nõmm lij Sirkka Sanila da leäm sääʹm ǩiõl ougglõsmättʼtõs uʹčteeʹl. Muu jieʹnn ǩiõll lij sääʹm ǩiõll. Škooulid jieʹllim Giellagas instituuttâst Oulust nellj eeʹjj. Ouddlest tuejjiim ǩiõll jåårǥlâttmõš tuâjaid. Ââʹn mättʼtam škooulniiʹǩǩid. Tuʹǩǩääm mättʼted sääʹm ǩiõl päärnaid di vuõrâsoummid. Leäm leämmaž mainstem kuurs jååʹđteejen ǩiđđ pââʹj. Ââʹn jeälstam Tukholmast.

 

Terve! Nimeni on Sirkka Sanila ja olen koltansaamen etäopettaja. Äidinkieleni on koltansaame. Opiskelin Giellagas-instituutissa Oulussa neljä vuotta. Aikaisemmin tein käännöstöitä. Nyt opetan koululaisia. Tykkään opettaa koltansaamea lapsille ja aikuisille. Viime kevään olin keskustelukurssin vetäjänä. Asun Tukholmassa.

govva_Länsman.png
Máren-Elle Länsman
Pohjoissaamen opettaja, päätoiminen

Mun lean Nillá Piera Ánne-Sire Máren-Elle. Válbmanin gieskat sámeoahpaheaddjin Oulu universitehta Giellagas-instituhtas. Lean riegádan Anáris, muhto bajásšaddan Oulus ja orun ain dáppe. Iežan duogáža dihte dieđán mo lea eallit sámemánnán gávpogis sámeguovllu olggobealde. Mánnán johten sámediimmuin guktii vahkus stuorravieljaidanguin ja logahagas ožžon gáiddusoahpahusa. Lean oahpuin hui giitevaš: soaitá leat ahte daid haga in livčče goassige šaddan sámeoahpaheaddjin!  Astoáigge liikon lohkat girjjiid, málestit ja deaivvadit ustibiiguin ja fulkkiiguin geat orrot miehtá Sámi ja Suoma.

Olen Máren-Elle Länsman. Valmistuin vastikään saamenopettajaksi Oulun yliopiston Giellagas-instituutista. Olen syntynyt Inarissa, mutta kasvanut Oulussa, jossa yhä edelleen asun. Taustani takia tiedän, millaista on elää saamelaislapsena kaupungissa saamelaisalueen ulkopuolella. Lapsena kuljin saamentunneilla kahdesti viikossa isoveljieni kanssa ja lukiossa sain etäopetusta. Olen näistä opinnoista hyvin kiitollinen: voi olla, että ilman niitä minusta ei olisi tullut saamenopettajaa alkuunkaan! Vapaa-ajallani tykkään lukea kirjoja, kokkailla ja tavata ystäviäni ja sukulaisiani ketkä asuvat ympäri Saamenmaata ja Suomea.  

Marianne Ketola
Pohjoissaamen opettaja

Aikaisemmat työntekijät

IMG_1535.JPG
Satu Pieski
Hankepäällikkö, pohjoissaamen opettaja (2020–2021)

Bures! Mun lean Niillasaš Biret Ásllága Biret-Káre ja Njearrejár-Ánne Biret-Káre Satu. Lean eret Gáregasnjárggas, muhto fárrejin Oului geassit 2020. Lean lohkan Guovdageainnus Sámi Allaskuvllas luohkáoahpaheaddjin ja čállán filosofiija magisttarin Oulu universitehtas Giellagas-instituhttas. Doaimman fidnus davvisámegiela diibmooahpaheaddjin, earet čakčamánus juovlamánu lohppii lean prošeaktahoavdda sadjásaš.

Mu mielas giela sirdin mánáide lea hui dehálaš ja gáiddusoahpahus fállá buriid vejolašvuođaid. Gáiddusoahpahusas fitne ođđa hástalusaid giela sirdimii, dus galget leat máŋggat molssaeavttut, iige lihkkáge buot mana nu mo leat plánen. Juohke beaivi ja juohke oahppodiibmu lea iešguđetlágan, mii leage somá. Giela oahppan ferte leat suohtas, nuba gáiddusoahpahusa bokte ii daga maidige vaiko plánat eai álo ollášuva. Deháleamos lea, ahte giela oahppan ovdána ja oahppodiimmuin báhcet oahppiide somás muittut.

 

Heippa! Nimeni on Satu-Marjut Pieski ja olen kotoisin Utsjoen Karigasniemeltä. Muutin Ouluun kesällä 2020. Olen opiskellut Norjan Kautokeinossa, Saamelaisessa korkeakoulussa, luokanopettajaksi sekä suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin. Toimin hankkeessa pohjoissaamen kielisenä tuntiopettajana, mutta syyskuun alusta joulukuun loppuun sijaistan projektipäällikköämme.

Saamen kielen siirtäminen tulevalle sukupolvelle on erittäin tärkeää ja etävälitteinen opetus tarjoaakin upeat puitteet kielen oppimiseen ympäri Suomen. Etäopetuksessa opettajalla tulee olla useita vaihtoehtoja oppitunneille, mutta vaikka kuinka hyvät suunnitelmat olisi, ei kaikki siltikään mene aina suunnitelmien mukaan. Jokainen päivä ja jokainen oppitunti on erilainen, mutta olen kyllä työstäni tykännyt. Kielen oppimisen pitää olla hauskaa, niinpä etäopetuksessa ei haittaa, vaikka asiat ei menisikään kuten on suunnitellut. Tärkeintä on, että kieltä opitaan ja että oppitunneilta jää mukavat muistot mieleen.

joni.png
Joni Saijets
Pohjoissaamen opettaja (2019–2021)
Juulienna Näkkäläjärvi.webp.png
Juulienna Näkkäläjärvi
Pohjoissaamen opettaja (2019–2020)

 

Buorre beaivvi!

Mun lean Sálkko Juhán Ándde Susánná ja Vilgon Duopmása Juhán Máhte Juulienna. Orun Lismmás, mii lea unna giláš Leammi álbmotmeahci siste. Ealán boazodoalus ja duodji gullá mu árgabeaivái. Lean lohkan sámegiela ja pedagogihka Sámi allaskuvllas. Sámegiella lea mu eatnigiella ja ruovttugiella, ja mus lea álot leamaš miella bargat min giela ovdii. Dan dihte lei somá álgit oahpahit sámegiela gáiddusin. Gáiddusoahpahus lea munnje vuogas bargovuohki, daningo beasan bargat ruovttus, ja sáhtán heivehit barggu mu árgabeaivvi doaimmaide. Gáiddusoahpahusas sáhttet leat máŋggalágán hástalusat, iige visot mana álot plánaid mielde. Buorre ráhkkaneapmi diimmuide lea gáiddusoahpahusas earenomáš dehálaš, muhto mu mielas buot deháleamos lea buorre mokta.

 

Olen Juulienna Näkkäläjärvi. Asun Lisman kylässä, joka sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston sisällä. Elän poronhoidossa ja arkipäivääni ovat myös käsityöt (duodji). Olen opiskellut saamen kieltä ja kirjallisuutta, sekä pedagogiikkaa Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa. Pohjoissaame on äidinkieleni ja olen aina halunnut tehdä töitä kielemme parissa. Siksi olikin mukavaa alkaa opettaa kieltä etänä. Etäopetus on minulle sopiva työskentelytapa, sillä pystyn tekemään töitä kotoa käsin, muiden töiden ohessa. Etäopetuksessa tärkeää on hyvä valmistautuminen tunneille, koska aina kaikki ei mene kuten olet suunnitellut. Kaikista tärkeintä on kuitenkin hyvä asenne.

Sonja Moshnikoff
Koltansaamen opettaja (2020–2021)

 

Tiõrv!

Leäm Sonja Moshnikoff. Räʹǩstam sääʹmǩiõl da Čeʹvetjääuʹr. Leäm valmštõõvvam sääʹm ǩiõl da kulttuur päärnaikaardâsuʹčteeʹlen. Škooultõs leäi õhttsažtuâjast Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzz  da Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituuttin. A ååʹn leäm Oulu universiteeʹtt klassuʹčteeʹl maisteri mättʼtõõtti. Tuʹǩǩääm vieʹǩǩtet da motivââʹstet päärnaid looǥǥât sääʹmǩiõl. Spä´sseb što vuäitam leeʹd mieʹldd.

 

Terve!

Olen Sonja Moshnikoff, varhaiskasvatuksen opettaja ja maisterivaiheen luokanopettajaopiskelija. Olen suuntautunut erityispedagogiikkaan ja saamelaiseen pedagogiikkaan. Olen opiskellut aineopintojen verran koltansaamea, mutta ymmärrän myös inarinsaamea. Pidän kuperkeikoista ja keväthangista. Erityisesti motivoidun lasten tukemisesta ja kolttasaamelaisten eläintarinoista. Uskon, että kaikki saamen kielet ovat tulevaisuuden kieliä ja kultaakin kalliimpia aarteita.

Hanna-Maaria Kiprianoff
Koltansaamen opettaja (2018–2019)
Áslat Holbmberg
Pohjoissaamen opettaja (2018–2019)
Solja Magga
Pohjoissaamen opettaja (2018–2019)

 

Mun lean Guhtur Jovnna Seija Solja, Solja Magga ja lean Anáris eret. Mun studeren Oulu universitehta Giellagas-instituhtas davvisámegiela ávnnasoahpaheaddjin. Ovdalgo fárrejin Oului, orron ja bargen moadde jagi Eŋglánddas. Studerema lassin lean bargan máŋga geasi davvisámegielat oahppamateriálaid skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, Anáris.

 

Olen Solja Magga, kotoisin Inarista. Opiskelen tällä hetkellä Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa pohjoissaamen aineenopettajaksi. Ennen opintojen aloittamista Oulussa, asuin ja työskentelin kaksi vuotta Englannissa. Opintojeni ohella olen ollut kesät töissä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa, jossa olen tehnyt pohjoissaamenkielistä oppimateriaalia.