Työntekijät
Pargeeh - Tuâjjtuejjeei - Bargit

20220805145140_0O0A8928Hanna_edited.jpg
Hanna Helander
Hankepäällikkö, Utsjoen kunta

 

Mun lean Elle Biehtár Arvo Hanna. Barggan sámegielaid gáiddusoahpahusfidnus prošeaktahoavdan. Sirdásin bargui Ohcejohnjálmmi skuvllas rektora barggus. Lean studeren eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpaheaddjin Helssega universitehtas ja lean bargan oahpaheaddjin Helssegis vihtta jagi. Go orron Helssegis, ovddidin sámegielaid oahpaheapmi City-Sámi -searvvis. Dan bokte máŋga oahppi ja váhnema dán fitnus leatge jo munnje oahppásat. Lean oahpahallan davvisámegiela Oulu universitehtas Giellagas-instituhtas ja Sámi Allaskuvllas. Čálán maid nákkosgirjji Giellagas-instituhttii máinnasárbevierru geavaheamis sámi bajásgeassimis. Lea illu bargagoahtit dan dehálaš fitnus, mii dahká vejolažžan lohkat sámegiela vuođđoskuvllas ja logahagas miehtá Suoma.

Olen Hanna Helander ja työskentelen saamen kielten etäopetushankkeessa projektipäällikkönä. Siirryin tehtävään Utsjokisuun koulun rehtorin tehtävistä. Tällä hetkellä asun Inarissa. Olen valmistunut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi Helsingin yliopistossa ja työskentelin opettajana Helsingissä viisi vuotta.  Helsingissä asuessani edistin saamen opetuksen asioita City-Sámit ry:n kautta, joten moni hankkeessa opiskeleva oppilas ja vanhempi ovatkin jo tuttuja niiltä ajoilta. Olen opiskellut pohjoissaamea Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa ja Sámi Allaskuvlassa. Teen myös väitöskirjaa tarinankerronnasta saamelaisessa kasvatuksessa Giellagas-instituuttiin. On ilo aloittaa tässä tärkeässä hankkeessa, joka mahdollistaa saamen kielten opiskelun perusopetuksessa ja lukiossa koko Suomessa.

Arla_Magga_edited_edited_edited.jpg
Arla Magga
Hankekoordinaattori, Saamelaiskäräjät

Mun lean Guhtur Jovnna Seija Arla. Lean Anáris eret ja ássan maŋimus ovcci jagi Oulus. Lean studeren Oulu universitehta Giellagas-instituhtas váldoávnnasin davvisámegiella ja čađahan davvisámegiela eatnigiela ja girjjálašvuođa ávnnasoahpaheaddjeoahpuid. Jođán Anáris dávjá bargguid ja iešguđegelágan dáhpáhusaid dihte. Suohttaseamos dáhpáhusat leat dieđusge eamiálbmogiid musihkkafestivála Ijahis idja ja eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat! Bargu gáiddusoahpahusa koordináhtorin lea máŋggabealat: ráhkadan ee. lohkanortnegiid, fuolahan dieđiheamis ja maiddái gulahallamis skuvllaiguin ja fuolaheddjiiguin. Astoáiggistan mun čuoiggan, murjen ja duddjostalan. Jáhkán ahte fárren ruovttoluotta davás lagamus jagiin.

Olen Arla Magga, kotoisin Inarista ja asunut viimeiset yhdeksän vuotta Oulussa. Olen opiskellut Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa pääaineenani pohjoissaamen kieli ja suorittanut pohjoissaamen äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnot. Kuljen Inarissa paljon töiden ja erilaisten tapahtumien takia. Parhaimmat tapahtumat ovat tietysti oman kylän alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja sekä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat (Kaamoskuvat). Työ etäopetuksen koordinaattorina on monipuolista: teen mm. lukujärjestyksiä, huolehdin tiedottamisesta sekä viestinnästä koulujen ja huoltajien kanssa. Vapaa-ajallani hiihdän, marjastan ja opettelen käsitöiden tekoa. Uskon muuttavani takaisin pohjoiseen lähivuosina.

IMG_1543.JPG
Ulla Aikio-Puoskari
Koulutussihteeri, Saamelaiskäräjät

Lean Gáppe Piera Jovnna Ulla, eret Soađegili Vuohčus ja lean bargan Sámedikki skuvlenčállin ja jođihan dan skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga dan álggu, jagi 1997 rájes. Mu ruoktu lea Soađegili girkosiiddas ja bargosadji Anára Sajosis. Dát gáiddusfidnu lea áidnalunddot: rahpat dáinna vejolašvuođaid sámegielaid oahpahussii sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Mu bargguide dán fitnus gullet ee. oktavuođat Oahpahusráđđehussii ja Oahpahus- ja kulturministeriijai, maiguin ráđđádallat oahpahusa ruhtadeamis, láhkaásaheamis, oahppoplánas ja das, man láhkái sámegielaid gáiddusoahpahusa lea vejolaš oažžut bistevaš doaibman.

Olen Ulla Aikio-Puoskari, kotoisin Sodankylän Vuotsosta ja olen työskennellyt Saamelaiskäräjien koulutussihteerinä ja johtanut sen koulutus- ja oppimateriaalitoimistoa sen alusta alkaen, vuodesta 1997. Kotini on Sodankylän kirkonkylässä ja käyn töissä Inarin Sajoksessa. Tämä etähanke on aivan ainutlaatuinen: avaamme sen avulla mahdollisuuksia saamen kielten opetukselle kotiseutualueen kuntien ulkopuolella. Tehtäviini hankkeessa kuuluvat mm. yhteydet Opetushallitukseen ja Opetus- ja kulttuuriministeriöön, joiden kanssa neuvottelemme opetuksen rahoituksesta, lainsäädännöstä, opetussuunnitelmasta ja siitä, miten saamen kielten etäopetus saataisiin vakinaistettua.

20220805144800_0O0A8917Máren-Elle_edited.jpg
Máren-Elle Länsman
Pohjoissaamen opettaja

Mun lean Nillá Piera Ánne-Sire Máren-Elle. Lean riegádan Anáris, muhto bajásšaddan Oulus ja orun ain dáppe. Iežan duogáža dihte dieđán mo lea eallit sámemánnán gávpogis sámeguovllu olggobealde. Mánnán johten sámediimmuin guktii vahkus stuorravieljaidanguin ja logahagas ožžon gáiddusoahpahusa. Lean oahpuin hui giitevaš: soaitá leat ahte daid haga in livčče goassige šaddan sámeoahpaheaddjin! Fiinna ášši gáiddusoahpahusas lea dat, go seammaahkosaš mánát ja nuorat besset oahpásnuvvat guhtet guimmiineaset. Go lohkagohten sámiid kultuvrra Oulu universitehtas, lei okta mu kursaskihpáriin lohkan sámegiela gáiddusin muinna seamma áigge. Gii diehtá, soaitá ahte boahtteáigge soames mu ohppiin movttáska lohkat sámegiela oahpaheaddjin!

​ 

Olen Máren-Elle Länsman. Olen syntynyt Inarissa, mutta kasvanut Oulussa, jossa yhä edelleen asun. Taustani takia tiedän, millaista on elää saamelaislapsena kaupungissa saamelaisalueen ulkopuolella. Lapsena kuljin saamentunneilla kahdesti viikossa isoveljieni kanssa ja lukiossa sain etäopetusta. Olen näistä opinnoista hyvin kiitollinen: voi olla, että ilman niitä minusta ei olisi tullut saamenopettajaa alkuunkaan! Etäopetuksessa on hienoa, kun saman ikäiset saamelaislapset ja -nuoret pääsevät tutustumaan toisiinsa. Aloittaessani saamelaisen kulttuurin opinnot Oulun yliopistossa yksi kurssikavereistani oli lukenut saamea etänä kanssani.  Kuka tietää, ehkä tulevaisuudessa joku oppilaistani innostuu opiskelemaan saamen kielen opettajaksi!

20220805143812_0O0A8903Laura_edited.jpg
Laura Ylinampa
Inarinsaamen opettaja, ala- ja yläkoulu

 

Tiervâ! Mum lam Laura Ylinampa já mun lam Ruávinjaargâst meddâl. Värrejim Kaamâsân ko luvâškuottim anarâškielâ ive 2019. Tääl mun vala luuvâm anarâškielâ Oulu ollâopâttuvâst. Mun lijjim vuosmuu máttáátteijeehárjuttâlmist káidusmáttááttâshaavâst. Mun lam lijkkum máttááttiđ káidusin já lam ilolâš ete peesâm leđe návt fáárust sämikielâ iäláskittem pargoost, veik jiem jieš lahkin sämmilâš. Muu mielâ sääni sämikielân lii "šleeđgâs". Ton säänist sämikielâ jiešvuođah uáinojeh já kullojeh. 

 

Hei! Olen Laura Ylinampa ja olen kotoisin Rovaniemeltä. Muutin Kaamaseen, kun aloin opiskella inarinsaamea Ketterä korkeakoulu -hankkeessa SAKK:ssa vuonna 2019. Opiskelen inarinsaamea Oulun yliopistossa. Olin ensimmäisessä opettajaharjoittelussa etäopetushankkeessa. Olen tykännyt etäopetuksesta ja olen iloinen, että sitä kautta pääsen mukaan saamen kielen elvytystyöhön, vaikka en itse olekaan saamelainen. 

Lempisanani inarinsaameksi on "šleeđgâs". Siinä sanassa näkyy ja kuuluu inarinsaamen ominaispiirteet.

20220805145039_0O0A8925Kia2_edited_edited.jpg
Kia Olin
Koltansaamen opettaja, yläkoulu ja lukio

 

Tiõrv! Muu nõmm lij Kia Olin. Mon leäm Nurmijärvist meädda da ååʹn jälstam Muoniost. Loǥškueʹttem vuõššân tâʹvvsääʹmǩiõl mâŋŋa tõʹst ko siirdčõʹttem Aanra tuâj diõtt pâʹjjel lååi eeʹǩǩed mââiårra. Mâŋŋa altteem Sääʹm škooultemkõõskõõzzâst nuõrttsääʹmǩiõl määttaid še. Ååʹn leäm jiõččan sääʹmǩiõl maistermäättai looppbeäʹlnn Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituuttâst. Teimma uʹčteeʹl pedagooglai määttai äiʹǧǧen leʹjjem haʹrjjtõõllmõõžžâst Sääʹmǩiõli ougglõsmättʼtõshaʹŋǩǩõõzzâst da tuʹǩǩeem jiânnai tuâjast. Ko šõõddi vuäittmõš tuâjškueʹtted ougglõsmättʼtõshaʹŋǩǩõõzzâst uʹčteeʹlen, haaʹleem teâđast vueʹlǧǧed mieʹldd!


Terve! Nimeni on Kia Olin. Olen kotoisin Nurmijärveltä ja nykyään asun Muoniossa. Aloitin ensin pohjoissaamen kielen opiskelun muutettuani työn vuoksi Inariin yli kymmenen vuotta sitten. Myöhemmin aloitin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa myös koltansaamen kielen opinnot. Nyt olen koltansaamen maisteriopintojeni loppupuolella Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Viime vuonna opettajan pedagogisten opintojeni aikana olin harjoittelussa Saamen kielten etäopetushankkeessa ja tykkäsin kovasti työstä. Kun tuli mahdollisuus aloittaa opettajana etäopetushankkeessa, halusin tietenkin lähteä mukaan!

20220805145109_0O0A8926Sirkka_edited.jpg
Sirkka Sanila
Koltansaamen opettaja, alakoulu

 

Tiõrv!

Muu nõmm lij Sirkka Sanila. Leäm Čeʹvetjääuʹrest šõddâm leša ââʹn jälstam Tukholmast.

Škooulid jieʹllim Giellagas instituuttâst Oulust nellj eeʹjj. Ǩeâđđa 2020 alttiim sääʹmǩiõl ougglõsmättʼtõs uʹčteeʹlen. Ouddlest tuejjiim ǩiõll jåårǥlâttmõš tuâjaid. Leäm jåårǥlâttam lääʹddǩiõlâst sääʹm ǩiõlle da še eŋglõsǩiõlâst sääʹmǩiõlle. Leäm jälstam kutt eeʹjj USAst da vitt eeʹjj Englantist. Ââʹn mättʼtam škooulniiʹǩǩid. Tuʹǩǩääm mättʼted sääʹm ǩiõl päärnaid di vuõrâsoummid. Pueʹrmõs tuâjast lij ǥu kooll škooulniiʹǩǩid mainstem säämas kõskkneez.

Terve,

Nimeni on Sirkka Sanila. Alun perin olen Sevettijärveltä, nyt asun Tukholmassa. Opiskelin koltansaamea Giellagas-instituutissa Oulussa neljä vuotta. Keväästä 2020 lähtien olen ollut koltansaamen etäopettaja. Aikaisemmin tein käännöstöitä. Olen kääntänyt suomen kielestä koltansaameen. Myös englannin kielestä koltansaameen. Olen asunut kuusi vuotta USA:ssa ja viisi vuotta Englannissa. Nyt opetan koululaisia. Tykkään opettaa koltansaamea lapsille ja aikuisille. Parasta tässä työssä on, kun kuulee oppilaiden puhuvan saamea keskenään.

IMG_1556.JPG
Henna Aikio
Inarinsaamen opettaja, lukio

 

Tiervâ! Mun lam Henna Aikio já aasâm Oulust. Must lii suotâs, ko puávtám máttááttiđ anarâškielâ sämikuávlu ulguubeln já ulguubel, ko mudoi kaavpugist iä lah nuuvt ennuv máhđulâsvuođah ovdediđ sämikielâ iäláskittem. Káidusmáttááttâs suápá máttáátteijei-uv! Ko áásá Sämikuávlu ulguubeln, lii tehálâš keččâđ já kuldâliđ sämiohjelmijd, vâi kulá kielâ jyehi peeivi. Luhhoost Yle Säämi fáálá uđđâsijd já párnáiohjelmijd Suomâ puoh kulmâ sämikielâin. Káidusmáttááttâsâst puoh pyeremus äšši lii tot, ete uccâ kielah finnejeh lase sárnoid! Ijjâ lii muu mielâst muččâdumos sääni. Iäččám lii Aanaar Ijjäävrist (Ijjâjäävrist) meddâl já tot lii munjin maailm tehálumoš päikki. Tonttáá must ij liččii anarâškielâgin!

Olen Henna Aikio ja asun Oulussa. Minusta on mukavaa, että voin opettaa saamea saamelaisalueen ulkopuolella ja ulkopuolelle, koska muuten kaupungissa ei ole paljon mahdollisuuksia edistää saamen kielen elvyttämistä. Etäopetus sopii opettajallekin! Kun asuu saamelaisalueen ulkopuolella, on tärkeää katsoa ja kuunnella ohjelmia saameksi, jotta kuulee kieltä päivittäin. Onneksi Yle Säämi tarjoaa uutisia ja lastenohjelmia kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Etäopetuksessa parasta on se, että pienet kielet saavat lisää puhujia. Ijjâ (yö) on mielestäni kaunein sana. Isäni on Inarin Iijärveltä kotoisin ja se on minulle maailman tärkein paikka. Ilman sitä minulla ei olisi inarinsaamen kieltäkään.

Aiempia työntekijöitä

IMG_1535.JPG
Satu Pieski
Hankepäällikkö, pohjoissaamen opettaja (2020–2021)

Bures! Mun lean Niillasaš Biret Ásllága Biret-Káre ja Njearrejár-Ánne Biret-Káre Satu. Lean eret Gáregasnjárggas, muhto fárrejin Oului geassit 2020. Lean lohkan Guovdageainnus Sámi Allaskuvllas luohkáoahpaheaddjin ja čállán filosofiija magisttarin Oulu universitehtas Giellagas-instituhttas. Doaimman fidnus davvisámegiela diibmooahpaheaddjin, earet čakčamánus juovlamánu lohppii lean prošeaktahoavdda sadjásaš. Mu mielas giela sirdin mánáide lea hui dehálaš ja gáiddusoahpahus fállá buriid vejolašvuođaid. Gáiddusoahpahusas fitne ođđa hástalusaid giela sirdimii, dus galget leat máŋggat molssaeavttut, iige lihkkáge buot mana nu mo leat plánen. Juohke beaivi ja juohke oahppodiibmu lea iešguđetlágan, mii leage somá. Giela oahppan ferte leat suohtas, nuba gáiddusoahpahusa bokte ii daga maidige vaiko plánat eai álo ollášuva. Deháleamos lea, ahte giela oahppan ovdána ja oahppodiimmuin báhcet oahppiide somás muittut.

 

Heippa! Nimeni on Satu-Marjut Pieski ja olen kotoisin Utsjoen Karigasniemeltä. Muutin Ouluun kesällä 2020. Olen opiskellut Norjan Kautokeinossa, Saamelaisessa korkeakoulussa, luokanopettajaksi sekä suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin. Toimin hankkeessa pohjoissaamen kielisenä tuntiopettajana, mutta syyskuun alusta joulukuun loppuun sijaistan projektipäällikköämme.

Saamen kielen siirtäminen tulevalle sukupolvelle on erittäin tärkeää ja etävälitteinen opetus tarjoaakin upeat puitteet kielen oppimiseen ympäri Suomen. Etäopetuksessa opettajalla tulee olla useita vaihtoehtoja oppitunneille, mutta vaikka kuinka hyvät suunnitelmat olisi, ei kaikki siltikään mene aina suunnitelmien mukaan. Jokainen päivä ja jokainen oppitunti on erilainen, mutta olen kyllä työstäni tykännyt. Kielen oppimisen pitää olla hauskaa, niinpä etäopetuksessa ei haittaa, vaikka asiat ei menisikään kuten on suunnitellut. Tärkeintä on, että kieltä opitaan ja että oppitunneilta jää mukavat muistot mieleen.

Juulienna Näkkäläjärvi.webp.png
Juulienna Näkkäläjärvi
Pohjoissaamen opettaja (2019–2020)

 

Buorre beaivvi!

Mun lean Sálkko Juhán Ándde Susánná ja Vilgon Duopmása Juhán Máhte Juulienna. Orun Lismmás, mii lea unna giláš Leammi álbmotmeahci siste. Ealán boazodoalus ja duodji gullá mu árgabeaivái. Lean lohkan sámegiela ja pedagogihka Sámi allaskuvllas. Sámegiella lea mu eatnigiella ja ruovttugiella, ja mus lea álot leamaš miella bargat min giela ovdii. Dan dihte lei somá álgit oahpahit sámegiela gáiddusin. Gáiddusoahpahus lea munnje vuogas bargovuohki, daningo beasan bargat ruovttus, ja sáhtán heivehit barggu mu árgabeaivvi doaimmaide. Gáiddusoahpahusas sáhttet leat máŋggalágán hástalusat, iige visot mana álot plánaid mielde. Buorre ráhkkaneapmi diimmuide lea gáiddusoahpahusas earenomáš dehálaš, muhto mu mielas buot deháleamos lea buorre mokta.

 

Olen Juulienna Näkkäläjärvi. Asun Lisman kylässä, joka sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston sisällä. Elän poronhoidossa ja arkipäivääni ovat myös käsityöt (duodji). Olen opiskellut saamen kieltä ja kirjallisuutta, sekä pedagogiikkaa Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa. Pohjoissaame on äidinkieleni ja olen aina halunnut tehdä töitä kielemme parissa. Siksi olikin mukavaa alkaa opettaa kieltä etänä. Etäopetus on minulle sopiva työskentelytapa, sillä pystyn tekemään töitä kotoa käsin, muiden töiden ohessa. Etäopetuksessa tärkeää on hyvä valmistautuminen tunneille, koska aina kaikki ei mene kuten olet suunnitellut. Kaikista tärkeintä on kuitenkin hyvä asenne.

Sonja Moshnikoff
Koltansaamen opettaja (2020–2021)

 

Tiõrv!

Leäm Sonja Moshnikoff. Räʹǩstam sääʹmǩiõl da Čeʹvetjääuʹr. Leäm valmštõõvvam sääʹm ǩiõl da kulttuur päärnaikaardâsuʹčteeʹlen. Škooultõs leäi õhttsažtuâjast Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzz  da Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituuttin. A ååʹn leäm Oulu universiteeʹtt klassuʹčteeʹl maisteri mättʼtõõtti. Tuʹǩǩääm vieʹǩǩtet da motivââʹstet päärnaid looǥǥât sääʹmǩiõl. Spä´sseb što vuäitam leeʹd mieʹldd.

 

Terve!

Olen Sonja Moshnikoff, varhaiskasvatuksen opettaja ja maisterivaiheen luokanopettajaopiskelija. Olen suuntautunut erityispedagogiikkaan ja saamelaiseen pedagogiikkaan. Olen opiskellut aineopintojen verran koltansaamea, mutta ymmärrän myös inarinsaamea. Pidän kuperkeikoista ja keväthangista. Erityisesti motivoidun lasten tukemisesta ja kolttasaamelaisten eläintarinoista. Uskon, että kaikki saamen kielet ovat tulevaisuuden kieliä ja kultaakin kalliimpia aarteita.

Hanna-Maaria Kiprianoff
Koltansaamen opettaja (2018–2019)
Áslat Holmberg
Pohjoissaamen opettaja (2018–2019)
Solja Magga
Pohjoissaamen opettaja (2018–2019)

 

Mun lean Guhtur Jovnna Seija Solja, Solja Magga ja lean Anáris eret. Mun studeren Oulu universitehta Giellagas-instituhtas davvisámegiela ávnnasoahpaheaddjin. Ovdalgo fárrejin Oului, orron ja bargen moadde jagi Eŋglánddas. Studerema lassin lean bargan máŋga geasi davvisámegielat oahppamateriálaid skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, Anáris.

 

Olen Solja Magga, kotoisin Inarista. Opiskelen tällä hetkellä Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa pohjoissaamen aineenopettajaksi. Ennen opintojen aloittamista Oulussa, asuin ja työskentelin kaksi vuotta Englannissa. Opintojeni ohella olen ollut kesät töissä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa, jossa olen tehnyt pohjoissaamenkielistä oppimateriaalia.