Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta
Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ
Sääʹmǩiõli ougglõsõhttvuõđid äuʹǩǩeei mättʼtõõzz pilotthaʹŋǩǩõs
Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke
Työntekijät
Pargeeh – Tuâjjtuejjeei – Bargit
Laura Ylinampa
vs. hankepäällikkö, Utsjoen kunta
Tiervâ! Mum lam Laura Ylinampa já mun lam Ruávinjaargâst meddâl. Mun porgâm tääl haavâst vs. proojeekthovdân. Luuhâmive 2022-2023 mun lijjim haavâst anarâskielâ máttáátteijee. Mun luvâškuottim anarâškielâ ive 2019. Tääl mun vala luuvâm anarâškielâ Oulu ollâopâttuvâst. Mun lijjim vuosmuu máttáátteijeehárjuttâlmist káidusmáttááttâshaavâst. Mun lam lijkkum máttááttiđ káidusin já lam ilolâš ete peesâm leđe návt fáárust sämikielâ iäláskittem pargoost, veik jiem jieš lahkin sämmilâš.
Hei! Olen Laura Ylinampa ja olen kotoisin Rovaniemeltä. Työskentelen tällä hetkellä vs. projektipäällikkönä hankkeessa. Lukuvuonna 2022-2023 toimin inarinsaamen opettajana. Aloitin opiskelemaan inarinsaamea Ketterä korkeakoulu -hankkeessa SAKK:ssa vuonna 2019. Opiskelen inarinsaamea Oulun yliopistossa. Olin ensimmäisessä opettajaharjoittelussa etäopetushankkeessa. Olen tykännyt etäopetuksesta ja olen iloinen, että sitä kautta pääsen mukaan saamen kielen elvytystyöhön, vaikka en itse olekaan saamelainen.
Anne Olli
Projektikoordinaattori, Saamelaiskäräjät
Hei! Lean Ville Ristena Pirkko Anne. Álggahin fitnus koordináhtorin borgemánus 2023. Lean Avvilis bajásšaddan ja studeren biologiija ja eanandieđu ávnnasoahpaheaddjin Oulu universitehtas. Orun Anáris ja loavttán hui bures. Lean bargan ovtta lohkanbaji sámegiela gáiddusoahpaheaddjin Roavvenjárgga gávpogii, finadan ovtta lohkanjagi oahpaheaddjin Anára skuvllas ja dan maŋŋá bargan biologiija ja eanandieđu oahppomateriálaid Sámedikkis ovdál dán barggu. Ásttoáiggis jođán rievssatbivddus ja agilitys, liikon maiddái oaggut, murjet ja čoaggit guobbariid.
Hei! Olen Anne Olli. Aloitin hankkeen koordinaattorina elokuussa 2023. Olen lähtöisin Ivalosta ja opiskelen Oulun yliopistossa biologian ja maantiedon aineenopettajaksi. Asun Inarissa ja viihdyn oikein hyvin. Olen etäopettanut yhden lukukauden pohjoissaamea Rovaniemen kaupungille, opettanut vuoden ihan livenä Inarin koulussa ja sen jälkeen työskennellyt saamenkielisten biologian ja maantiedon oppimateriaalien parissa Saamelaiskäräjillä ennen nykyistä tehtävääni. Vapaa-ajallani kuljen riekkometsällä ja agilityssa, tykkään myös kalastaa, marjastaa ja sienestää.
Hanna Helander
Hankepäällikkö, Utsjoen kunta
Mun lean Elle Biehtár Arvo Hanna. Barggan sámegielaid gáiddusoahpahusfidnus prošeaktahoavdan. Sirdásin bargui Ohcejohnjálmmi skuvllas rektora barggus. Lean studeren eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpaheaddjin Helssega universitehtas ja lean bargan oahpaheaddjin Helssegis vihtta jagi. Go orron Helssegis, ovddidin sámegielaid oahpaheapmi City-Sámi -searvvis. Dan bokte máŋga oahppi ja váhnema dán fitnus leatge jo munnje oahppásat. Lean oahpahallan davvisámegiela Oulu universitehtas Giellagas-instituhtas ja Sámi Allaskuvllas. Čálán maid nákkosgirjji Giellagas-instituhttii máinnasárbevierru geavaheamis sámi bajásgeassimis. Lea illu bargagoahtit dan dehálaš fitnus, mii dahká vejolažžan lohkat sámegiela vuođđoskuvllas ja logahagas miehtá Suoma.
Olen Hanna Helander ja työskentelen saamen kielten etäopetushankkeessa projektipäällikkönä. Siirryin tehtävään Utsjokisuun koulun rehtorin tehtävistä. Tällä hetkellä asun Inarissa. Olen valmistunut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi Helsingin yliopistossa ja työskentelin opettajana Helsingissä viisi vuotta. Helsingissä asuessani edistin saamen opetuksen asioita City-Sámit ry:n kautta, joten moni hankkeessa opiskeleva oppilas ja vanhempi ovatkin jo tuttuja niiltä ajoilta. Olen opiskellut pohjoissaamea Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa ja Sámi Allaskuvlassa. Teen myös väitöskirjaa tarinankerronnasta saamelaisessa kasvatuksessa Giellagas-instituuttiin. On ilo aloittaa tässä tärkeässä hankkeessa, joka mahdollistaa saamen kielten opiskelun perusopetuksessa ja lukiossa koko Suomessa.
Bigga-Helena Magga
Koulutussihteeri, Saamelaiskäräjät
Lean Guhtur Niillas Juhána Biggá, Anár gieldda Huuhkajis eret ja barggan Sámedikki skuvlenčállin ja jođihan dan skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga. Lean álggahan barggu jagi 2023 álggus. Mun orun Avvilis ja mu bargosadji lea Anáris. Mu bargguide dán fitnus gullet ee. oktavuođat Oahpahusráđđehussii ja Oahpahus- ja kulturministeriijai, maiguin ráđđádallat oahpahusa ruhtadeamis, láhkaásaheamis, oahppoplánas ja das, man láhkái sámegielaid gáiddusoahpahusa lea vejolaš oažžut bistevaš doaibman. Lea fiinna ášši ahte sámegiela sáhttá studeret beroškeahttá gos orru. Oahppat ja doalahit iežas soga giela lea dehálaš ja dan vejolašvuođa ferte gáhttet. Gáiddusfidnu addá dasa buori vejolašvuođa.
Olen Bigga-Helena Magga Inarin kunnan Huuhkajasta kotoisin ja työskentelen Saamelaiskäräjillä koulutussihteerinä ja johdan sen koulutus- ja oppimateriaalitoimistoa. Olen aloittanut työni vuoden 2023 alussa. Asun Ivalossa ja työpaikkani on Inarissa. Tehtäviini hankkeessa kuuluvat mm. Yhteydet Opetushallitukseen ja Opetus- ja kulttuuriministeriöön, joiden kanssa neuvottelemme opetuksen rahoituksesta, lainsäädännöstä, opetussuunnitelmasta ja siitä, miten saamen kielten etäopetus saataisiin vakinaistettu. On hienoa, että saamenkieltä voi opiskella riippumatta siitä, millä paikkakunnalla asuu. Oman suvun kielen oppiminen ja ylläpitäminen on tärkeä asia ja sitä mahdollisuutta tulee vaalia. Etäopetushanke antaa sille hyvät puitteet.
Máren-Elle Länsman
Pohjoissaamen opettaja, peruskoulu
Mun lean Nillá Piera Ánne-Sire Máren-Elle. Lean riegádan Anáris, muhto bajásšaddan Oulus ja orun ain dáppe. Iežan duogáža dihte dieđán mo lea eallit sámemánnán gávpogis sámeguovllu olggobealde. Mánnán johten sámediimmuin guktii vahkus stuorravieljaidanguin ja logahagas ožžon gáiddusoahpahusa. Lean oahpuin hui giitevaš: soaitá leat ahte daid haga in livčče goassige šaddan sámeoahpaheaddjin! Fiinna ášši gáiddusoahpahusas lea dat, go seammaahkosaš mánát ja nuorat besset oahpásnuvvat guhtet guimmiineaset. Go lohkagohten sámiid kultuvrra Oulu universitehtas, lei okta mu kursaskihpáriin lohkan sámegiela gáiddusin muinna seamma áigge. Gii diehtá, soaitá ahte boahtteáigge soames mu ohppiin movttáska lohkat sámegiela oahpaheaddjin!
Olen Máren-Elle Länsman. Olen syntynyt Inarissa, mutta kasvanut Oulussa, jossa yhä edelleen asun. Taustani takia tiedän, millaista on elää saamelaislapsena kaupungissa saamelaisalueen ulkopuolella. Lapsena kuljin saamentunneilla kahdesti viikossa isoveljieni kanssa ja lukiossa sain etäopetusta. Olen näistä opinnoista hyvin kiitollinen: voi olla, että ilman niitä minusta ei olisi tullut saamenopettajaa alkuunkaan! Etäopetuksessa on hienoa, kun saman ikäiset saamelaislapset ja -nuoret pääsevät tutustumaan toisiinsa. Aloittaessani saamelaisen kulttuurin opinnot Oulun yliopistossa yksi kurssikavereistani oli lukenut saamea etänä kanssani. Kuka tietää, ehkä tulevaisuudessa joku oppilaistani innostuu opiskelemaan saamen kielen opettajaksi!
Máret Ingá Länsman
Pohjoissaamen opettaja, peruskoulu ja lukio
Laura Njunnas
Pohjoissaamen opettaja
Kia Olin
Koltansaamen opettaja, yläkoulu ja lukio
Tiõrv! Muu nõmm lij Kia Olin. Mon leäm Nurmijärvist meädda da ååʹn jälstam Muoniost. Loǥškueʹttem vuõššân tâʹvvsääʹmǩiõl mâŋŋa tõʹst ko siirdčõʹttem Aanra tuâj diõtt pâʹjjel lååi eeʹǩǩed mââiårra. Mâŋŋa altteem Sääʹm škooultemkõõskõõzzâst nuõrttsääʹmǩiõl määttaid še. Ååʹn leäm jiõččan sääʹmǩiõl maistermäättai looppbeäʹlnn Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituuttâst. Teimma uʹčteeʹl pedagooglai määttai äiʹǧǧen leʹjjem haʹrjjtõõllmõõžžâst Sääʹmǩiõli ougglõsmättʼtõshaʹŋǩǩõõzzâst da tuʹǩǩeem jiânnai tuâjast. Ko šõõddi vuäittmõš tuâjškueʹtted ougglõsmättʼtõshaʹŋǩǩõõzzâst uʹčteeʹlen, haaʹleem teâđast vueʹlǧǧed mieʹldd!
Terve! Nimeni on Kia Olin. Olen kotoisin Nurmijärveltä ja nykyään asun Muoniossa. Aloitin ensin pohjoissaamen kielen opiskelun muutettuani työn vuoksi Inariin yli kymmenen vuotta sitten. Myöhemmin aloitin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa myös koltansaamen kielen opinnot. Nyt olen koltansaamen maisteriopintojeni loppupuolella Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Viime vuonna opettajan pedagogisten opintojeni aikana olin harjoittelussa Saamen kielten etäopetushankkeessa ja tykkäsin kovasti työstä. Kun tuli mahdollisuus aloittaa opettajana etäopetushankkeessa, halusin tietenkin lähteä mukaan!
Sirkka Sanila
Koltansaamen opettaja, alakoulu
Tiõrv!
Muu nõmm lij Sirkka Sanila. Leäm Čeʹvetjääuʹrest šõddâm leša ââʹn jälstam Tukholmast.
Škooulid jieʹllim Giellagas instituuttâst Oulust nellj eeʹjj. Ǩeâđđa 2020 alttiim sääʹmǩiõl ougglõsmättʼtõs uʹčteeʹlen. Ouddlest tuejjiim ǩiõll jåårǥlâttmõš tuâjaid. Leäm jåårǥlâttam lääʹddǩiõlâst sääʹm ǩiõlle da še eŋglõsǩiõlâst sääʹmǩiõlle. Leäm jälstam kutt eeʹjj USAst da vitt eeʹjj Englantist. Ââʹn mättʼtam škooulniiʹǩǩid. Tuʹǩǩääm mättʼted sääʹm ǩiõl päärnaid di vuõrâsoummid. Pueʹrmõs tuâjast lij ǥu kooll škooulniiʹǩǩid mainstem säämas kõskkneez.
Terve,
Nimeni on Sirkka Sanila. Alun perin olen Sevettijärveltä, nyt asun Tukholmassa. Opiskelin koltansaamea Giellagas-instituutissa Oulussa neljä vuotta. Keväästä 2020 lähtien olen ollut koltansaamen etäopettaja. Aikaisemmin tein käännöstöitä. Olen kääntänyt suomen kielestä koltansaameen. Myös englannin kielestä koltansaameen. Olen asunut kuusi vuotta USA:ssa ja viisi vuotta Englannissa. Nyt opetan koululaisia. Tykkään opettaa koltansaamea lapsille ja aikuisille. Parasta tässä työssä on, kun kuulee oppilaiden puhuvan saamea keskenään.
Ruska Haavisto
Inarinsaamen opettaja, peruskoulu
Tiervâ! Mun lam Ruska Haavisto. Mun lam meddâl Porist, tääl mun aasâm Oulust. Mun lam luuhâm anarâškielâ Säämi máttááttâskuávdáást luuhâmive 2022—2023 já ovdil tom, mun lam luuhâm syemmilij-ugrilij kielâi tutkâm Turku ollâopâttuvvâst, kost mun valmâštuvvim syeinimáánu 2022. Tääl mun máttááttâm anarâškielâ káidusin vuáđuškovlâlijd. Muu mielâst sämikielâi káidusmáttááttâs lii hirmâd tehálâš, já lam ilolâš, ko uážžum leđe fáárust návt šiev projektist.
Terve! Olen Ruska Haavisto. Olen kotoisin Porista, nykyisin asun Oulussa. Olen lukenut inarinsaamea Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa lukuvuonna 2022—2023 ja ennen sitä, olen opiskellut suomalais-ugrilaista kielentutkimusta Turun yliopistossa, josta valmistuin heinäkuussa 2022. Nyt opetan inarinsaamea etänä peruskoululaisille. Mielestäni saamen kielten etäopetus on todella tärkeää, ja olen iloinen, kun saan olla mukana näin upeassa projektissa.
Henna Aikio
Inarinsaamen opettaja, lukio
Tiervâ! Mun lam Henna Aikio já aasâm Oulust. Must lii suotâs, ko puávtám máttááttiđ anarâškielâ sämikuávlu ulguubeln já ulguubel, ko mudoi kaavpugist iä lah nuuvt ennuv máhđulâsvuođah ovdediđ sämikielâ iäláskittem. Káidusmáttááttâs suápá máttáátteijei-uv! Ko áásá Sämikuávlu ulguubeln, lii tehálâš keččâđ já kuldâliđ sämiohjelmijd, vâi kulá kielâ jyehi peeivi. Luhhoost Yle Säämi fáálá uđđâsijd já párnáiohjelmijd Suomâ puoh kulmâ sämikielâin. Káidusmáttááttâsâst puoh pyeremus äšši lii tot, ete uccâ kielah finnejeh lase sárnoid! Ijjâ lii muu mielâst muččâdumos sääni. Iäččám lii Aanaar Ijjäävrist (Ijjâjäävrist) meddâl já tot lii munjin maailm tehálumoš päikki. Tonttáá must ij liččii anarâškielâgin!
Olen Henna Aikio ja asun Oulussa. Minusta on mukavaa, että voin opettaa saamea saamelaisalueen ulkopuolella ja ulkopuolelle, koska muuten kaupungissa ei ole paljon mahdollisuuksia edistää saamen kielen elvyttämistä. Etäopetus sopii opettajallekin! Kun asuu saamelaisalueen ulkopuolella, on tärkeää katsoa ja kuunnella ohjelmia saameksi, jotta kuulee kieltä päivittäin. Onneksi Yle Säämi tarjoaa uutisia ja lastenohjelmia kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Etäopetuksessa parasta on se, että pienet kielet saavat lisää puhujia. Ijjâ (yö) on mielestäni kaunein sana. Isäni on Inarin Iijärveltä kotoisin ja se on minulle maailman tärkein paikka. Ilman sitä minulla ei olisi inarinsaamen kieltäkään.
Aiempia työntekijöitä
Satu Pieski
Hankepäällikkö, pohjoissaamen opettaja (2020–2021)
Bures! Mun lean Niillasaš Biret Ásllága Biret-Káre ja Njearrejár-Ánne Biret-Káre Satu. Lean eret Gáregasnjárggas, muhto fárrejin Oului geassit 2020. Lean lohkan Guovdageainnus Sámi Allaskuvllas luohkáoahpaheaddjin ja čállán filosofiija magisttarin Oulu universitehtas Giellagas-instituhttas. Doaimman fidnus davvisámegiela diibmooahpaheaddjin, earet čakčamánus juovlamánu lohppii lean prošeaktahoavdda sadjásaš. Mu mielas giela sirdin mánáide lea hui dehálaš ja gáiddusoahpahus fállá buriid vejolašvuođaid. Gáiddusoahpahusas fitne ođđa hástalusaid giela sirdimii, dus galget leat máŋggat molssaeavttut, iige lihkkáge buot mana nu mo leat plánen. Juohke beaivi ja juohke oahppodiibmu lea iešguđetlágan, mii leage somá. Giela oahppan ferte leat suohtas, nuba gáiddusoahpahusa bokte ii daga maidige vaiko plánat eai álo ollášuva. Deháleamos lea, ahte giela oahppan ovdána ja oahppodiimmuin báhcet oahppiide somás muittut.
Heippa! Nimeni on Satu-Marjut Pieski ja olen kotoisin Utsjoen Karigasniemeltä. Muutin Ouluun kesällä 2020. Olen opiskellut Norjan Kautokeinossa, Saamelaisessa korkeakoulussa, luokanopettajaksi sekä suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin. Toimin hankkeessa pohjoissaamen kielisenä tuntiopettajana, mutta syyskuun alusta joulukuun loppuun sijaistan projektipäällikköämme.
Saamen kielen siirtäminen tulevalle sukupolvelle on erittäin tärkeää ja etävälitteinen opetus tarjoaakin upeat puitteet kielen oppimiseen ympäri Suomen. Etäopetuksessa opettajalla tulee olla useita vaihtoehtoja oppitunneille, mutta vaikka kuinka hyvät suunnitelmat olisi, ei kaikki siltikään mene aina suunnitelmien mukaan. Jokainen päivä ja jokainen oppitunti on erilainen, mutta olen kyllä työstäni tykännyt. Kielen oppimisen pitää olla hauskaa, niinpä etäopetuksessa ei haittaa, vaikka asiat ei menisikään kuten on suunnitellut. Tärkeintä on, että kieltä opitaan ja että oppitunneilta jää mukavat muistot mieleen.
Gabriela Satokangas
Pohjoissaamen opettaja, ala- ja yläkoulu
Mun lean Gabriela Satokangas. Lean bajásšaddan Leammis, studeren Oulus ja dál orun Avvila lahkosiin. Oahpahan gáiddusfidnus davvisámegiela ovdaskuvlalaččain gitta ovccátluohkkálaččaide. Okta gáiddusoahpahusa buoremus beliin lea dat, ahte sámegiella olaha oahppiid miehtá Suoma. Oainnánge dán barggu dehálažžan ja miellagiddevažžan!
Olen Gabriela Satokangas. Olen opiskellut Oulussa ja nykyään asun Ivalon seutuvilla. Opetan etäopetushankkeessa pohjoissaamea, oppilaani ovat peruskoululaisia eskarilaisista ysiluokkalaisiin. Etäopetuksen parhaita puolia on se, että opetus tavoittaa oppilaat ympäri maata. Työ etäopettajana on mielenkiintoista, vaihtelevaa ja yllätyksellistäkin!
Risten Mustonen
Pohjoissaamen opettaja, lukio
Lean Gáppe Piera Jovnna Gáhteriinná Risten. Lean studeren Oulus, bargan moadde jagi Helssegis ja fárren dasto davás bargat. Gáiddusfidnus oahpahan golbma diimmu vahkus logahaga eatnigiela ja girjjálašvuođa. Lea somá go beasan oahpahit lagasoahpahusa lassin maiddái gáiddusin: dat buktá bargui miellagiddevaš geahččanguovlluid. Astoáigge liikon lášmmohallat ja čuoigat.
Olen Kaapin Pieran Jounin Katriinan Risten. Olen opiskellut Oulussa, työskennellyt pari vuotta Helsingissä ja muuttanut sitten pohjoiseen töihin. Etähankkeessa opetan kolme tuntia viikossa lukion äidinkieltä ja kirjallisuutta. On hauskaa, kun pääsen opettamaan lähiopetuksen lisäksi myös etänä: se tuo työhön mielenkiintoisia näkökulmia. Vapaa-ajalla tykkään käydä kuntosalilla ja hiihtää.
Arla Magga
Hankekoordinaattori, Saamelaiskäräjät (2018–2023)
Mun lean Guhtur Jovnna Seija Arla. Lean Anáris eret ja ássan maŋimus logi jagi Oulus. Lean studeren Oulu universitehta Giellagas-instituhtas váldoávnnasin davvisámegiella ja čađahan davvisámegiela eatnigiela ja girjjálašvuođa ávnnasoahpaheaddjeoahpuid. Jođán Anáris dávjá bargguid ja iešguđegelágan dáhpáhusaid dihte. Suohttaseamos dáhpáhusat leat dieđusge eamiálbmogiid musihkkafestivála Ijahis idja ja eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat! Bargu gáiddusoahpahusa koordináhtorin lea máŋggabealat: ráhkadan ee. lohkanortnegiid, fuolahan dieđiheamis ja maiddái gulahallamis skuvllaiguin ja fuolaheddjiiguin. Astoáiggistan mun čuoiggan, murjen ja duddjostalan. Jáhkán ahte fárren ruovttoluotta davás lagamus jagiid.
Olen Arla Magga, kotoisin Inarista ja asunut viimeiset kymmenen vuotta Oulussa. Olen opiskellut Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa pääaineenani pohjoissaamen kieli ja suorittanut pohjoissaamen äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnot. Kuljen Inarissa paljon töiden ja erilaisten tapahtumien takia. Parhaimmat tapahtumat ovat tietysti oman kylän alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja sekä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat (Kaamoskuvat). Työ etäopetuksen koordinaattorina on monipuolista: teen mm. lukujärjestyksiä, huolehdin tiedottamisesta sekä viestinnästä koulujen ja huoltajien kanssa. Vapaa-ajallani hiihdän, marjastan ja opettelen käsitöiden tekoa. Uskon muuttavani takaisin pohjoiseen lähivuosina.
Juulienna Näkkäläjärvi
Pohjoissaamen opettaja (2019–2020)
Buorre beaivvi!
Mun lean Sálkko Juhán Ándde Susánná ja Vilgon Duopmása Juhán Máhte Juulienna. Orun Lismmás, mii lea unna giláš Leammi álbmotmeahci siste. Ealán boazodoalus ja duodji gullá mu árgabeaivái. Lean lohkan sámegiela ja pedagogihka Sámi allaskuvllas. Sámegiella lea mu eatnigiella ja ruovttugiella, ja mus lea álot leamaš miella bargat min giela ovdii. Dan dihte lei somá álgit oahpahit sámegiela gáiddusin. Gáiddusoahpahus lea munnje vuogas bargovuohki, daningo beasan bargat ruovttus, ja sáhtán heivehit barggu mu árgabeaivvi doaimmaide. Gáiddusoahpahusas sáhttet leat máŋggalágán hástalusat, iige visot mana álot plánaid mielde. Buorre ráhkkaneapmi diimmuide lea gáiddusoahpahusas earenomáš dehálaš, muhto mu mielas buot deháleamos lea buorre mokta.
Olen Juulienna Näkkäläjärvi. Asun Lisman kylässä, joka sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston sisällä. Elän poronhoidossa ja arkipäivääni ovat myös käsityöt (duodji). Olen opiskellut saamen kieltä ja kirjallisuutta, sekä pedagogiikkaa Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa. Pohjoissaame on äidinkieleni ja olen aina halunnut tehdä töitä kielemme parissa. Siksi olikin mukavaa alkaa opettaa kieltä etänä. Etäopetus on minulle sopiva työskentelytapa, sillä pystyn tekemään töitä kotoa käsin, muiden töiden ohessa. Etäopetuksessa tärkeää on hyvä valmistautuminen tunneille, koska aina kaikki ei mene kuten olet suunnitellut. Kaikista tärkeintä on kuitenkin hyvä asenne.
Sonja Moshnikoff
Koltansaamen opettaja (2020–2021)
Tiõrv!
Leäm Sonja Moshnikoff. Räʹǩstam sääʹmǩiõl da Čeʹvetjääuʹr. Leäm valmštõõvvam sääʹm ǩiõl da kulttuur päärnaikaardâsuʹčteeʹlen. Škooultõs leäi õhttsažtuâjast Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzz da Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituuttin. A ååʹn leäm Oulu universiteeʹtt klassuʹčteeʹl maisteri mättʼtõõtti. Tuʹǩǩääm vieʹǩǩtet da motivââʹstet päärnaid looǥǥât sääʹmǩiõl. Spä´sseb što vuäitam leeʹd mieʹldd.
Terve!
Olen Sonja Moshnikoff, varhaiskasvatuksen opettaja ja maisterivaiheen luokanopettajaopiskelija. Olen suuntautunut erityispedagogiikkaan ja saamelaiseen pedagogiikkaan. Olen opiskellut aineopintojen verran koltansaamea, mutta ymmärrän myös inarinsaamea. Pidän kuperkeikoista ja keväthangista. Erityisesti motivoidun lasten tukemisesta ja kolttasaamelaisten eläintarinoista. Uskon, että kaikki saamen kielet ovat tulevaisuuden kieliä ja kultaakin kalliimpia aarteita.
Hanna-Maaria Kiprianoff
Koltansaamen opettaja (2018–2019)
Áslat Holmberg
Pohjoissaamen opettaja (2018–2019)
Solja Magga
Pohjoissaamen opettaja (2018–2019)
Mun lean Guhtur Jovnna Seija Solja, Solja Magga ja lean Anáris eret. Mun studeren Oulu universitehta Giellagas-instituhtas davvisámegiela ávnnasoahpaheaddjin. Ovdalgo fárrejin Oului, orron ja bargen moadde jagi Eŋglánddas. Studerema lassin lean bargan máŋga geasi davvisámegielat oahppamateriálaid skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, Anáris.
Olen Solja Magga, kotoisin Inarista. Opiskelen tällä hetkellä Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa pohjoissaamen aineenopettajaksi. Ennen opintojen aloittamista Oulussa, asuin ja työskentelin kaksi vuotta Englannissa. Opintojeni ohella olen ollut kesät töissä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa, jossa olen tehnyt pohjoissaamenkielistä oppimateriaalia.